Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Tänne:

 

hoitotarinat

hoitsua koskevat asiat

 

 

♥♥♥♥♥♥♥♥♥♥♥♥♥♥♥♥♥♥♥♥♥♥♥♥♥

Vieraskirja <  1  2  3  4  5  6  7  > >>  [ Kirjoita ]

Nimi: kisse

12.04.2014 15:32
Jatkoaaaa....
Valo. Se paistoi. Se on kirkas niille silmille joita en saa auki.
Olen metsässä , viimeisessä metsässä. Aurinko paistaa puiden läpi. Se muodostaa juovikkaita raitoja pimeään metsään. Oli vain yksi ongelma. Kipu. Se tuntui selässäni. Rintani päällä on jotain painavaa. Ehkäpä kivi? Kuka tietää?

Silmät alkavat sietää valoa. Hyvästelen metsän ja lähden kohti tajuntaa. Jostain kaukaa kuuluu haukuntaa. Muodot alkavat piirtyä selviin piirteisiin. Olen jossain. Paikka on liian valoisa. Yhtäkkiä näen ihan selvästi. Siinä ovat Tico ja Lili. Tico pitää tassuaan päälläni. Yritän liikuttaa kättäni. Se ei onnistu. Sormi vain liikahtaa. Seuraavaksi yritän nousta ylös ,mutta sekin epäonnistuu.
Ketään kaikki voimani ja huudan :- Apua!!!" Sitten päässäni pimenee

Seuraavan kerran olen valkoisessa huoneessa. Sormeni liikkuvat. Nousen ylös sängystä jossa makaan. Päätä jonottaa. "Menehän takaisin sänkyysi tarvitset lepoa." joku sanoo vieressäni. Se on äiti. "Mut... Missä Tico ja Lili ovat?" kysyn ihmeissäni. "Ei hätää ne ovat kennelillä." Äiti sanoo tyynesti. Menen takaisin sänkyyn.

Samana iltana soitan Joskulle. "Karvakuonon kennel, Josku kuinka voin auttaa?" Josku sanoo."Kisse täällä. Sitä vaan ,että tiedätkö mitä on tapahtunut?" kysyn häneltä. "Tiedän. Joku kolkkasi sinut laiturille. Kun heräsit huusit apua ja pyörryit. Sitten löysin sinut ja soitin hätänumeroon." Josku kertoo. Menen sanattomaksi. "K-kiitos." sanon Joskulle."Eipä mittään. Mun pitää nyt mennä ruokkimaan koirat. Hei hei!" Josku sanoo.
THE END

Nimi: jenni

12.04.2014 11:51
tänään minulla ei ollut mitään tekemistä.makoilin sängyllä ja kello oli 12:13.kohta muistin että minulla oli hoitokoira.pyysin äitiä viemään minut karvikseen.hän suostui,jos tulisin tunnin päästä takaisin,koska minun pitäisi hoitaa pikkuveljeäni lassea.kävelimme pihalle.siellä ei ollutkaan autoa,koska isä oli töissä ja isoveljeni oli lainannut toista autoa.
-mennään asuntoautolla,ehdotin.
-no mennään vaan,äiti naurahti.


Asuntoautossa muistelin viimmekesänä tekemäämme helsinginreissua.olimme yöpyneet leirintäalueella asuntoautolla,ja autoon oli tullut muurahaisia,koska isosiskoni oli unohtanut aukinaisen karkkipussin pöydälle.se kesä oli ollut kiva.kohta tulisi taas kesä.



havahduin haaveilustani,kun olimme perillä.hyppäsin autosta ja kävelin kohti karvista.avasin raskaan oven.nenääni tulvahti ihana koirien tuoksu,joka kavereideni mielestä oli kauhea haju.annoin titalle ruuan.tänään se ei ollut kovin pirteällä päällä.nyt sain heti otettua talutushihnan,joka ei ollu sotkussa!titta ei näyttänyt innostuvan edes hihnasta,vaikka se yleensä sen nähtyään alkaa pomppia ja juosta innoissaan.laitoin titan kiinni.kävelimme tavallista reittiä pitkin.menimme niitylle päin.siellä näkyi jönssi,ja se oli irti.sitten tajusin mikä sitä oli vaivannut.se oli ikävöinyt jönssiä.nyt titta heilutti häntää,ja kiskoi minua kaverinsa luo.miksua ei näkynyt missään.sitten kuulin kaukaa huudon:-jönssiiii!
-oletko karannut? kysyin jönssiltä.se katsoi minuun iloisesti ja heilutti häntää.otin jönssin syliin,vaikka vaivoin jaksoin kantaa sitä.kannoin sen miksun luo,joka oli riemuissaan kun se oli löytynyt.



annoimme koirien olla yhdessä vähän aikaa,ja sitten lähdimme kävelemään kohti metsää.käveleskelimme metsässä,kun yhtäkkiä koirat jäykistyivät ja tuijottivat samaan suuntaan.ne haukkuivat.sieltä juoksi peura!
-ihana!sanoin miksulle.miksu lähti kotiin.kävlimme titan kanssa vielä vähän matkaa.löysin ihanan aukion,jossa solisi puro,ja linnut lauloivat.istuimme vähän aikaaa hiljaa siellä.katsoin kelloa,ja huomasin että meidän pitäisi lähteä.kävelimme karvikseen,ja otin talutushihnan pois.pihassa näkyi jo äidin auto.juoksin pois mutta huusin kuitenkin titalle:-heippa!
loppu

Nimi: jenni

10.04.2014 16:03
mietin,mitä pakkaisin mökille,kun kävelin karvikseen.olin lähdössä ensi viikolla meidän perheen mökille.minulla olisi ensi viikolla yökoulu(kaksi päivää,ja sitte lähtisimme,joten en ehtisi pakata kuin tällä viikolla.


kun olin perillä,menin heti titan luo.annoin sille ruuan.aloin selvittelemään titan talutushihnaa,sillä se oli taas sotkeutunut muihin.kävelin ovea päin talutushihna,jonka olin äsken saanut selvitettyä, kädessäni.titta juoksiu hurjaa vauhtia ja kurvasi eteeni.-olipa se riehakas!ajattelin kun se pomppi minua vasten.
-ei saa titta,sanoin tiukasti.onneksi se lopetti,sillä muuten pienet saattaisivat pelätä sitä,jos se aina hyppisi vasten.laitoin sen hihnaan kiinni.pihalla näin ellin.
-heippa elli!sanoin iloisesti hänelle.
-moi!se vastasi.
-oletpa sinä taitava koirasi hoitaja,sanoin kun hän käski morriksen istua,kun se haukkui jollekin metsässä.
-kiitos,elli sanoi.vilkutin ellille ja lähdin kävelemään tielle päin.


kohta olimme koirapuistossa.siellä ei ollut ketään muita kuin minä ja joku poika!
-varmaan siksi,koska on näin tuulista ja kylmää,ajattelin.emme titan kanssa pystyneet olla kauan,koska oli tosiaan hirveän kylmä.


olin ihan jäässä,joten juoksimme karvikseen asti.äiti oli kaupassa,joten soitin hänelle ja kysyin voisiko hän hakea minut kotiin laittamaan lisää vaatetta.hän lupasi.kohta pääsin takaisin karvikseen paksusti vaatetta päälläni.heittelin titalle palloa.se oli taitava hakija.


-maahan!sanoin titalle.se onnistui hyvin.heittelin sille vähän aikaa vinkulelua,possua joka röhki.titta tuntui tykkäävän siitä paljon.mahani kurni.muistin etten ollut syönyt muuta kuin aamupalan ja lääkkeen.kello oli 14:12.vein titan sisälle.siellä näin taas ellin.tervehdin häntä nopeasti ja laitoin titan talutushihnan kunnolla paikalleen,ettei se sotkeutuisi taas muihin.


silittelin tittaa vähän aikaa.annoin sille vettä ja ajattelin,että minun pitäisi kohta lähteä.otin lääkkeen käteeni,ja kippasin sen veden kanssa kurkkuuni.päätin juosta kotiin ettei tulisi kylmä.kun olin juossut parisataa metriä,muistin etten ollut sanonut titalle heippaa.juoksin takaisin ja sanoin.sitten juoksin kotiin.
loppu

Nimi: kisse

09.04.2014 17:24

Istun Ticon ja Lilin kanssa laiturilla. Aurinko on juuri laskemassa. Kaikki on täydellistä. Taivas on oranssin punainen. Kuin...kuin (nyt pitäisi keksiä joku runollinen sana. Mieti Kisse! Mieti!) kuolemaisillaan olevan verisen koiran turkki. (Hienoa Kisse!)
Haikailut sikseen. Pitää nauttia hetkestä. Isoisä sanoi :- Kun aurinko laskee vuorten taa pitää olla ihan hiljaa ,että kuulee kun aurinko osuu vuoriin. Isoisän päivät ovat ohi ,mutta kunnioitan häntä silti.
Juuri kun aurinko laskee vuortee taa kuuluu " Klonk!" käännähdän taakse päin. Taknani on pitkä hoikka mie joka pitää asetta kädessään.
Kaappaan Lilin syliini ja lähden juoksemaan Tico edellä. Oksat hakkaavat kasvojani. En uskalla katsoa taakseni enää. Onneksi Jarvis alkaa näkyä.
Avaan oven auki ja syöksyn sisään. Laitan oven lukkoon. ”Huoh!" Huokaisen helpotuksesta. Katson ikkunasta ulos. Mies on pihalla. "JOSKUUUU!!! APUAAAA!!!!!!" kiljun kuin mikäkin kana. "Mitä?" Josku sanoo rauhallisena."PIHALLA HILLUU MIES!"kiljun."Odota hetki tulen kohta." Josku huikkaa.
Hetken päästä hän tulee takaisin pistooli kädessä. "Josku? Mikä toi on?" kysyn hädissäni." Pistooli". Josku vastaa tyynesti. JATKUU...
>>Joo tyhmin tarina jonka olen ikinä eläessäni tehnyt...<<

Nimi: jenni

08.04.2014 13:53
pyöräilin karvikseen päin.olin väsynyt,koska minulla oli ollut viimmeisillä tunneilla liikuntaa,sählyä kaksi tuntia.olin perillä.juoksin innoissani sisälle.ihanaa,kun näkisin taas titan!
-vaikka eihän siitä ollut kuin päivä,kun olin viimmeksi nähnyt titan,ajattelin hymyillen itsekseni.avasin oven.titta ryntäsi luokseni ja heilutti lujasti hääntäänsä.nauroin sen innolle.


kun olin ruokkinut titan,menin etsimään sen pinkkiä talutushihnaa.otin nopeasti lääkkeen,ja laitoin titan kiinni.kävelimme ja juoksimme välillä,joten olimme aika pian perillä niityllä.miksu ja jönssi olivat jo siellä,koska olin sopinut miksun kanssa ajan.jönssi ja titta olivat niin hyviä kavereita ja tottelevaisia,että uskalsimme päästää ne irti.juttelimme miksun kanssa.olimme hyviä kavereita,joten pystyin kertoa miksulle melkein kaikesta,huolistani,kodistani ja tunteistani.hän tuntui luotettavalta.
-mennäänkö koirapuistoon?kysyin miksulta.
-mennään vaan,hän vastasi.laitoimme koirat kiinni ja lähdimme kävelemään.meillä oli hauskaa,joten petyin,kun miksu sanoi että hänen pitäisi lähteä.jönssi ja tittakin kiskoivat meitä toisiamme kohti.
-tullaan joskus uudelleen tänne,sanoin titalle.
kävelimme kotiin,eikun karvikseen päin.taas matka meni nopeasti.heittelin titalle palloa.puhelimeni soi.'äiti' välkkyi ruudulla.
-niin?vastasin.
-haluatko tulla uimaan?äiti kysyi.
-okei mutsi,hihkaisin.
-hyvä,äiti sanoi ja nauroi,kun kuuli miten sanoin.
-moikka!sanoin.
-heippa,tule kohta kotiin,äiti sanoi.
-joo,sanoin ja lopetin puhelun.


vein titan sisälle ja sen talutushihnan.
-heissan titta!sanoin iloisesti titalle.
loppu

Nimi: jenni

08.04.2014 13:32
tuolla mun sivuilla,tai ko menee sinne missä lukee jenni,lukee että mä oisin hoitanu viimmeks 17.3.?oon hoitanu viimmeks 7.4. ja nytki kohta kirjotan??vai eikö tää oo jotenki päivittyny tai jotain

Nimi: (essu) Feat. Felix

07.04.2014 18:56
//Felixin näkökulma.// -:Jea! On niin kivaa kun essu vie mut aina tänne koirapuistoon! Koirapuisto on aina ollut mun lempipaikka jossa saa juosta. Koirapuistoon tulee kuitenkin iso tanskandoggi. -:Voi vadelma mikä mammutti. Sanoo Felix ja katselee huolestuneena kokoaan. Jättimäinen Tanskandoggi kävelee kohti essua. -:Ei,ei,ei,ei älä vaan ,vaan,VAAN MENE ESSUN LUO!!!!! huutaa Felix ja hyppää suoraan vauhdista essun syliin. -:Mrrrrr. vuh! Minun hoitaja, minun oma,älä ota,eti oma! Murahtaa Felix mustalle Tanskandogille. -:Felix,Felix ollaan kaikkien kamuja,eiks vaan? Sanoo essu. Hyppäsin pois essun sylistä ja lähdin juoksuun. Musta koira seurasi mua. -:Älä tuu mun lähelle senkin pelle. -:vuh! murahti iso koira mulle. Se lähti seuraamaan mua ja juoksi mun perässä haukahdellen. Keksin VIHDOIN fiksun keksinnön. Kun koira oli niin kovassa vauhdissa niin pysähdyin ja isokoira juoksi päältäni. -:Hahaha! Mikä pelle! elvistelen ja lähdin sipsuttelemaan toiseen suuntaan. Sitten lähdimme essun kanssa takaisin karvikseen. //LOPPU//

Nimi: jenni

07.04.2014 17:57
istuin hiljaa autossa.äiti oli vielä huolissaan minusta sen sairaalareissun takia,joten en sanonut äidille että minua huimasi vähän.otin vaivihkaa lääkkeen.
-sinun pitäkin tulla kotiin,äiti sanoi.
myönnyin,koska tiesin että voisin tulla kohtauudelleen.illalla ruokein titan ja käytin lenkillä.

Nimi: Elli

07.04.2014 17:03
Astelin mäkeä ylös. En malttanut odottaa, että kohta saisin hoitaa ihanaa hoitokoiraani! Pian saavuin karviksen pihaan, ja kuulin koiran haukuntaa sisältä. Astelin ovelle ja olin aikeissa koputtaa oveen. Minua jännitti hieman, mutta rohkaistuin sitten koputtamaan oveen. Ovelta tuli avaamaan Josku. Hänet olin jo tavannut silloin, kun etsiskelin hoitokoiraa. "Hei! Käy peremmälle", hän sanoi reippaasti ja astuin hieman epäröiden eteiseen, jossa roikkui paljon erilaisia talutushihnoja Ja pantoja. "Minä taisin esitellä sinulle viimeksi jo hieman paikkoja?" Josku kysyi. Katsoin ympärilleni ja vastasin hiljaa ja lyhyesti: "jep." Josku haki rusehtavan koiran eteeni. "Tässä on sinun hoitokoirasi, Morris", hän katsoi minuun ja hymyili. Menin polvilleni maahan ja rapsuttelin koiraa samalla kun josku kertoi hieman morriksesta. "Noniin, minäpä taidan lähteä nyt omien koirien kanssa ulos, joten tutustukaa rauhassa toisiinne, ja voitte vaikka käydä pienellä kävelyllä", hän hihkaisi ja pamautti oven kiinni mennessään.

Hetken kuluttua laitoin Morrikselle kaulapannan ja hihnan. "Eiköhän mennä!" Sanoin päättäväisesti ja kävelin ulos. "Noniin Morris. Minä en tiedä lenkkipolkuja, joten neuvohan sinä"', naurahdin. Morris alkoi kiskoa metsän suuntaan, josta lähti mutainen polku. Lähdin kävelemään Morriksen perässä, sillä se selvästi tiesi minne oli menossa. Hieman syvemmällä metsässä päästin Morriksen vapaaksi, ja se meni nuuskimaan jotain omiaan. Katselin ihanan keväistä säätä, aurinkokin paistoi pitkästä aikaa. Jäät olivat sulaneet puroista ja oli todella keväistä. Pian linnun viserryksen kuitenkin keskeytti jostain kuuluva Morriksen haukkuminen. Lähdin juoksemaan ääntä kohti. Pian näin Morriksen joka haukkui maassa olevalle kepille. Eikun... Ei. Se ei ollutkaan keppi. "Morris! Heti tänne!" Käskin Morriksen pois 'kepin' luota, joka olikin kyy. Toivottavasti Morris ei ehtinyt koskea siihen... Tai kyy purra sitä.. Mietin itsekseni. Tarkastelin Morriksen jalkoja, mutta niissä ei ainakaan näkynyt kyyn puremia. "Noh.. Eikai sinuun sitten kyy purrut.." Juttelin Morrikselle, joka olikin taas omilla teillään.

Metsäpolkua oli päättymässä, ja karviksen piha näkyi. "Moorriiiiss!" Huutelin sitä, ja koira laukkasi luokseni. Hieman tummemman ruskeana kylläkin.. "Voi Morris! Sä oot ihan kurassa!" Nauroin, ja yritin torua sitä samaan aikaan. Sisälle mentyäni riisuin kengät eteiseen. Irrotan Morriksen kaulapantaa ja takaani kuului ääni. "Moi,mä oon Jenni. Morris näyttää olevan aika kurassa. Sä voit pestä sen tuolla", Jenni osoitti suuntaa. "Kiitti", vastasin. "Ainiin, ja mä oon Elli, oon uus täällä", hymähdin ja kävelin kohti pesutilaa.

Morriksen pestyäni kuivasin sen tassut ja kävelin keittiöön. Etsin ruokakupin jossa luki Morris ja laitoin sille ruuan. Morris alkoi syötä tyytyväisenä. Syömisen jälkeen rapsuttelin hetken morrista ja sanoin heipat Jennille. "Nähdään huomenna Morris!" Heilutin ovenraosta, ja paiskasin sitten oven kiinni.

Ps. Tää oli sit se viikon haaste
Pps. Toivottavasti ei Jenni haitannut et käytin sua mun tarinassa :D

Nimi: jenni

06.04.2014 09:53
aamulla söin leivän, puin farkut ja hupparin ja olin lähdössä karvikseen.
-et saa lähteä karvikseen,koska me lähdemme mummulaan,äitini sanoi kun pysäytti minut.
-kyllä minä lähden!kiljuin äidille ja lähdin juoksemaan pihalle.pyöräilin nopeaa karvikseen,vaikka minua pisti kylkeen.annoin titalle ruoan.lähdimme juoksemaan titan kanssa.minulla oli jotenkin outo olo,joten palasimme aika pian lenkiltä.vein titan sisälle ja kävelin pihalla olevaa penkkiä kohti.minua huimasi.olin tajunnan rajamailla,ja tunsin jonkun käsivarret ympärilläni.sitten pyörryin.kun aloin heräillä,näin yläpuolellani häilyviä kasvoja.kuulin ambulanssin äänen.sitten joku laittoi minut paareille ja nosti autoon.heräsin kunnolla sairaalan vuoteella.äitini ja isäni olivat sängyn vieressä.
-ihanaa,kun heräät,äitini sanoi.
-ikävä kyllä ette saa olla täällä enää kuin 5 minuuttia,ettei jenni rasitu.meidän pitää kohta tutkia hänet,lääkäri sanoin äidille ja isälle.halasin äitiä ja sitten isää.
-heippa!koeta parantua,äiti ja isä sanoivat.lääkärit tutkivat minut.
-sinulla on harvinainen verensokeritauti.jos urheilet liian kovaa,tai et lainkaan, verensokerisi voi nousta tai laskea niin että pyörryt,lääkäri sanoi.
-enkö saa enää urheilla kovaa!?kysyin vihaisena lääkäriltä.
-saat,mutta sinun pitää aina silloin ottaa lääke ja tarkkailla verensokeriasi,lääkäri vastasi.
-pääsenkö tänään kotiin?kysyin leppyneenä.
-iltapäivällä,hän kertoi.
kun tuli iltapäivä äitini tuli hakemaan minua.
-voitko viedä minut karvikseen,minä pyysin.
-eikö sinun pitäisi toipua?äiti kysyi.
-voinko mennä,ihan vähän aikaa?kysyin.
-no okei,äiti sanoi.
karviksessa menin antamaan titalle toisen ruuan.kävelimme rauhallisesti pikku lenkin.otin lääkkeen,että pystyisimme juosta.juoksimme kilometrin ja menimme takaisin karvikseen.

-nyt minun pitää lähteä,titta,sanoin.vein titan sisälle.kävelin autolle.äiti vei minut kotiin.
loppu.

Vastaus:

Tosi hienosti keksitty juoni tarinaan. Tuli yllättäen tuo sairaalareissu ja kirjoitit hyvin. Loppua voisit vielä miettiä, ehkä joskus voisi lopettaa muullakin tavalla kuin: Pakko lähteä :D Saat 5 tassua :)

Nimi: jenni

05.04.2014 15:27
olin uuden automme,mustan mersun, kyydissä menossa karvikseen.isäni tykkäsi autoista,ja vaihtoi koko ajan niitä.kello oli 11:00.pihalla vilkutin äidille,ja ryntäsin titan luo.annoin sille ruaan,kongin täytetahnaa ja koiran raksuja.lähdimme kävelemään kohti koirapuistoa.korvani vieressä pörisi kärpänen.huitaisin sen kauemmaksi.koirapuistossa menimme ensimmäistä kertaa agilityradalle.siellä oli pieni- ja iso esterata,portaat ja liukumäki,tynnyri/putki,minkä läpi kävellään yms.opetin sitä hyppimään esteitä.menimme pienelle esteradalle.pidin koirankeksiä esteen edessä.se kiersi esteen.toisella kerralla se hyppäsi hyvin koko radan,ja sillä jäi paljon tilaa jalkojen ja riman väliin.
-mennään isolle esteradalle,kun olet noin hyvä,kehuin tittaa.
titta hyppi taas koko radan hyvin.
-miten ihmeessä olet noin hyvä hyppimään?!ihmettelin.sitten koetin saada sitä menemään tynnyrin sisältä.sitä se ei halunnut tehdä.
-ei se haittaa titta,minullakin on ahtaanpaikankammo,lohdutin tittaa,joka ei halunnut enää mennä lähellekkään putkea.vein titan liukumäen vierelle.se käveli kiltisti portaat ylös,mutta ylhäällä se jäi itsepäisesti seisomaan.
-älä pelkää titta ei tämä ole paha,koeta vaan,houkuttelin tittaa.
sitten titta laski hienosti istuallaan loivan mäen.
-hyvä titta!kehuin.

lähdimme kävelemään niittyä kohti.
soitin miksulle.
-voitko tulla niitylle ulkoiluttamaan jönssiä?kysyin.
-joo.oletko siellä titan kanssa?hän kysyi.
-olen,vastasin.
-oon siellä 5 minuutin päästä.heippa!miksu sanoi.
-moikka!lopetin puhelun.


5 minuutin päästä näin miksun kävelevän niittyä kohti.
-mitä tehdään?kysyin.
-mennäänkö yhteen koirapuistoon tässä lähellä,miksu ehdotti.
-sopii,vastasin.kohta olimmekin jo siellä.leikitimme koiria vähän aikaa.
-anteeksi,mutta minun pitää lähteä,sanoin surullisena.
-nähdään sitten joskus,miksu sanoi.
-joo,heippa!sanoin miksulle.
heippa!se vastasi.


kävelimme titan kanssa,kun yhtäkkiä kuulin metsästä rasahtelua.
-pöö!joku huudahti.
-hui!se olitkin vain sinä!sanoin helpottuneena,kun näin miksun.
-ai vain minä,hän sanoi muka loukkaantuneena.
nauroin.kävelimme yhdessä ja lähdin kotiin.
loppu.

Vastaus:

Kiva tarina, alussa oli hauskaa että teitte agilityä :) Hyvin myös opetit Tittaa! Lopussa taisi vähän innostus hiipua, olisit voinut ehkä enemmän käyttää aikaa kuvailuun, eikä niin paljoa kokoajan vuoropuhelua olisi tarvinnut olla. Ilmeisesti välilyönneillä yritit saada tarinaa pidemmäksi, yksi välilyönti riittää :D Saat 7 tassua :)

Nimi: kisse

03.04.2014 20:46
Kauhun päivät ovat ohi....
Tico,Lili ja minä olemme menossa rakkaaseen lähi koira puistoon. Matkalla puhelimeni pilpattaa koko ajan. Lopulta olen niin ärsyyntynyt että päätön vilkaista ,että kuka siellä lähentelee.
Viesteissä lukee.
Moi miten menee?
???
Hakijaa!
Oikeesti muru vastaa!
Ootko elossa?

Silmäni kasvavat lautasen kokoiseksi. Lähtän tuntemattomalle ihailialleni viestin
Minä:Kuka oot?
Ihailija:Eetu!
Se on meidän luokan Eetu. Laitan puhelimen nopeasti kiinni ja sujautan sen taskuun. Onneksi olemme jo puistolla. Saan jo muuta ajateltavaa ,sillä Mustin omistaja on puistossa. Avaan puiston portin varovasti ja kysyn .:- Onko täällä turvallista vai aikooko koirasi repiä Ticon riekaleiksi?. "On. Miten niin?" Tyttö sanoo. Menen lähemmäs tyttöä. "Ai, sinä. Anteeksi siitä...." tyttö sopertaa. "No, ei se mitään jos Musti ei enää hyökkää muitten kimppuun." Sanon tytölle oudolla äänellä jota en tunnista omakseni. Tytön takaa astuu pieni ruskea chihuahua. "Öö, mitä Mustille on käynyt?" kysyn outona. "Ai joo Lissu on mun uusi koirani."tyttö vastaa. "Mitä Mustille on käynyt?" kysyn. "Musti.... Se... Se.. Se lopetettiin...." Tyttö sopertaa kyyneleet silmissään. Päästään Ticon ja Lilin irti. Ne lähtevät tekemään kunnia kierroksia. Menen tytön lähelle hän itkee vuolaasti. "Mikä on?" kysyn kuin vanha ystävä. Tyttö kuivaa kyyneleensä ja sanoo :-Mene pois." Tyttö sanoo vihaisena.
Otan Tico ja Lilin hihnat. "Tico!Lili! Tänne!" huhuilen. Koirat juoksevat viereeni. Pujotan hihnan pannassa olevaan klipsiin.
Kun olemme Karviksella annan koirille ruokaa. "Hei hei! Tico ja Lili!"haukkaan koirille ovelta kun lähden.

Vastaus:

Kiva tarina, ja olipa jännä kohtaus siellä koirapuistossa. Tämä olisi voinut saada vielä jatkoa, miten tilanne ratkeaa, mutta ihan hyvä tarina. Loppui tosiaan aika nopeasti. Saat tästä 5 tassua :)

Nimi: jenni

02.04.2014 15:50
iltapäivällä tulin nopeaa koulusta.minulla ei tullut läksyä kuin matikasta,koska oli kaksi koetta,liikuntaa ja käsitöitä.tein läksyn 10 minuutissa.vaihdoin vaatteet.laitoin punaiset colitsi-housut ja musta-pinkin hupparin.sitten söin omenan ja menen karvikseen.annoin titalle ruuan ensimmäisenä,kuten tavallisesti ja luin kirjaa kun se söi.uppouduin täysin kirjaan.huomasin titan vasta, kun se tuli pomppimaan jalkojani vasten.
-nyt lähdetään lenkille,titta,sanoin pirteästi. lähdimme kävelemään soratietä pitkin.kävelimme aika pitkästi kunnes huomasin,että olimme kävelleet koirapuiston ohi.
-no,kävelläänpä vielä vähän kun olet noin pirteä,sanoin. kohta näin ihanan niityn,siellä oli jo kukkia ja ruoho vihreää!menimme titan kanssa niitylle.heittelin vähän aikaa palloa sille.niityn toisessa reunassa seisoi n. minun ikäiseni poika.hänellä oli koira,joka heilutti häntäänsä innoissaan titalle.se veti poikaa minun luokseni.
-heippa,sanoin pojalle.
-hei,hän sanoi ujosti.
-mikä sinun ja koirasi nimi on?kysyin.
-olen mikael,eli miksu ja tämä on jönssi,hän sanoi osoittaen koiraansa.
-milloin olet muuttanut tänne,kun en ole aikaisemmin nähnyt sinua?kysyin vielä.
-viimme viikolla,miksu sanoi. juttelimme vähän aikaa.
-minun täytyy lähteä,mutta tavataanko joskus koirien kanssa täällä tai jossain?kysyin ja punastuin vähän.
-tavataan vaan.tässä on minun puhelin numero,miksu sanoi kuulostaen taas aika ujolta.
-kiitos!tässä on minun,sanoin ja annoin hänelle lappusen.
-heippa! sanoin.
-hei hei!miksu vastasi.lähdin kävelemään titan kanssa poispäin.titta oli innoisaan uudesta ystävästään ja niin taisin olla minäkin.juoksimme vähän aikaa,joten olimme aika pian karviksessa.titta otti minuun lapasen,ja lähti juoksemaan karkuun niin paljon kuin narusta pääsi.
-ei saa,senkin höpsö,nauroin ja otin pois lapaseni.se oli ihan likainen ja kuolainen.
-nyt minun pitää lähteä,sanoin titalle -heippa!
-tämä oli kiva päivä,ajattelin pyöräillesäni kotiin.

Vastaus:

Kiva ja iloinen tarina. Oli hauska että tapasitte uuden tuttavan. Hyvin keksitty! Saat 6 tassua, hienoa!

Nimi: jenni

31.03.2014 17:28
maanantai aamuna:
-mikset syö aamupalaa,kello on jo vartin yli kahdeksan?äitini kysyi.
-meillä on koulussa poikkeuspäivä,ja minulla alkaa vasta kymmeneltä,vastasin.
-muista laittaa sitten ovi lukkoon kun lähdet,äiti muistutti -ja vie lola ulos.
-joo joo,sanoin.lola on minun koira,cavalier king charlesin spanielin,ja jonkun aika pienen,en muista minkä,rodun sekoitus.menin heti karvikseen.
-minulla on yli tunti aikaa olla kanssasi titta,sanoin kun olin polkenut karvikseen.titta haisteli käsiäni,sillä ne tuoksuivat lolalta.annoin titalle ruuan ja silittelin sitä.heitin vähän aikaa palloa pihalla.kello oli kahtakymmentä vaille yhdeksän,kun kaverini soitti minulle.
-missä sä oot?janina kysyi.
-karviksessa,miten niin?kysyin.
-meillä alkaakin yheksältä,etkö tienny?janina kysyi takas.
-voi ei,nyt tuli kiire!huudahdin
-moi moi,janina sanoi.
-heippa,vastasin ja lopetin puhelun.lähdin juoksemaan pyörälle.
-tuun iltapäivällä takas!huusin titalle.

Vastaus:

Kiva pikkutarina jossa yhtäkkiä tulikin kivasti kiire jota ei osannut aavistaa. Vähän meni liialliseksi vuoropuheluksi, olisi voinut olla enemmän kuvailua ja sellaista. Mutta saat 4 tassua

Nimi: Alpha

31.03.2014 14:49
Kävelen hyväntuulisena kohti Karvakuonoa. Lunta ei ole enää pieniä lumikasoja lukuunottamatta. Kuulen jo kaukaa, kun koirat haukkuvat tarhoissaan. Kävelen ovelle. Se ei ole lukossa, joten avaan sen koputtamatta. Lauma koiria ryntää hääräilemään jaloissani. Kumarrun silittämään niiden pehmeitä turkkeja. Kun koirat ovat vähän rauhoittuneet, otan kengät pois ja kävelen eteisestä sisälle. Istahdan sohvalle Wenni jaloissani.
’’Kohta pääset ulos’’, puhelen Wennille. Suunnitelmissani on ottaa vanha kamerani mukaan, olen nimittäin juuri kiinnostunut valokuvaamisesta. Ja kukapa muukaan kuin Wenni saa olla ensimmäinen, johon kokeilen ruostuneita valokuvaustaitojani!

Seison kennelin pihalla tähyillen sopivaa kuvauspaikkaa. Kädessäni minulla on vanha kamera ja taskussani pussillinen koirannameja. Wenni istuu jaloissani kärsimättömänä. Päätän vihdoin lähteä metsään kävelemään etsiskellen samalla sopivia kuvauspaikkoja. Wenni nousee heti pystyyn, kun huomaa, että olemme vihdoin lähdössä liikkeelle. Wenni vetää edessäni ja nuuskii sammalta innoissaan. Sillä on suussaan pitkä keppi, jonka kanssa se juoksentelee sinne tänne. Ryhdyn leikkiin mukaan ja heittelen keppiä Wennille. Wenni noutaa keppiä, ja tuntuu kuin se ei koskaan väsyisi. Joka kerta se juoksee täyttä vauhtia kepin perään, ja palaa samaa vauhtia takaisin häntä iloisesti heiluen. Leikin tiimellyksessä unohdan koko valokuvaussuunnitelmani kokonaan.

Olen aivan poikki riehakkaasta leikistä ja lysähdän sammaleelle. Wenni juoksee luokseni häntä heiluen ja nuolee käteni märiksi. Silitän läähättävän Wennin turkkia. Yhtäkkiä huomaan lähellä suuren kiven, jonka päällä kasvaa sammalta. Samassa muistan valokuvaussuunnitelmani. Kivi olisi lähes täydellinen valokuvauspaikka. Nousen ylös Wennin kävellessä vierelläni. Kävelen kiven luo, ja kehotan koirannamin avulla Wenniä hyppäämään sen päälle. Wenni tekee niin kuin tahdon, mutta ei suostu pysymään paikoillaan. ’’Istu’’, yritän komentaa Wenniä, mutta tajuan, etten ole opettanut Wennille vielä mitään temppuja. Annan Wennin hypätä alas kiveltä, ja alan kouluttaa sitä. Pidän namia sen yläpuolella, ja sanon rauhallisesti mutta selkeästi: ’’Istu.’’ Wenni yrittää aluksi tavoitella namia hyppimällä ja haukkumalla, mutta en anna namia. Lopulta Wenni tajuaa istua. ’’Istu.’’, sanon uudelleen antaen namin ja runsaasti silityksiä Wennille. Toistan saman useasti. Muutamien toistojen jälkeen Wenni alkaa ymmärtää jutun juonen, ja joka onnistumisen jälkeen annan sille namin ja silityksiä. Huomaan kellon olevan jo paljon, joten minun täyty ottaa kuva nopeasti. Houkuttelen Wennin kivelle, pyydän sitä istumaan (tällä kertaa tuloksekkaasti) ja otan muutaman kuvan.

Olen taas Karvakuonossa. Wenni istuu jaloissani pitäen päätään sylissäni. Katselen ottamiani kuvia. Mikään niistä ei ole täydellinen, mutta olen päivään silti tyytyväinen. Sainpahan sentään kokemuksia eläinten valokuvaamisesta. Ja kaiken lisäksi Wenni oppi istumaan! Jatkossa aion opettaa Wennille muitakin temppuja. silitän vielä Wennin päätä, ja alan sitten pukemaan. On kotiinlähdön aika.


Vastaus:

Ihan mahtava tarina. Tosi kivasti kerroit kuvausretkestänne ja Wennillekkin teki ihan hyvää opetella perustemppu. Hienoa, tosi kiva tarina ja hyvä aihe. Saat 8 tassua, hienoa!

Nimi: jenni

30.03.2014 11:50
heräsin kymmeneltä,mutta se oli vasta yhdeksän vanhaa aikaa,joten ei kovin paljon minulle.puin päälleni mustat farkkulegginsit,pitkän pinkin topin ja päälle valkoisen hupparin jossa oli sisällä pehmeää karvaa ja sivussa oli pinkkejä raitoja.pesin hampaat aika huolimattomasti ja söin omenan.sitten lähdin polkemaan kohti karvista.
15 min. päästä:
huomasin että titta oli tosi reippaalla päällä.se hyppeli ovea vasten kun kuuli minun ääneni:-lähdetäänkö lenkille titta?kysyin kun avasin oven.silitin tittaa ennen kuin menin antamaan sille ruuan.-istu!sanoin.sitten laskin kummatkin kupit sen eteen.kun titta oli syönyt,menin hakemaan talutushihnaa.
vein titan ulos.linnut lauloivat ihanasti.kello oli yksitoista,eli minulla olisi yksi ja puoli tuntia aikaa olla titan kanssa!minun siskolla on tänään synttärit,joten äiti käski olla yhdeltä kotona.lähdimme kävelemään maantietä pitkin.linnut lauloivat ja aurinko paistoi ihanasti.minun luontohullut-veljeni(8ja6v) etsivät pihalla keväänmerkkejä.pihalla ei ole melkein yhtään lunta,muurahaiset ja hämähäkit kipittelevät portailla.ilmassa lentelee perhosia ja taivaalla kurkia ja joutsenia.
-juostaan titta vähän aikaa,sanoin.
se vastasi hännänheilutuksella.aloin hölkätä ja titta juoksi vierelläni.menimme koirapuiston yksityispuolelle,missä opetin sille aina temppuja.koetin vieläkö se osaisi niitä.
-istu!paikka!käskin.lähdin kävelemään herkkupala kädessäni.se lähti juoksemaan perääni ja yritti napata herkun.-ei saa titta,sanoin,enkä antanut sitä sille.-istu,paikka!sanoin napakasti.lähdin kävelemään.titta tuli perääni.
-istu,paikka!käskin uudestaan ja kävelin.nyt titta pysyi paikallaan !
-hyvä titta!kehuin,kun annoin makupalan.kokeilimme temppua uudestaan.titta vähän epäröi mutta se onnistui silti hyvin.annoin makupalan.yritimme vielä ilman makupalaa ja sekin meni hyvin.
-hienoa titta,hyvä!kehuin sitä.lähdimme kävelemään lenkkipolkua,pururataa joka oli puiston vieressä.kävelimme sitä aika kauan kellosta päätellen vaikken tajunnutkaan.oli hirveän hiljaista.yhtäkkiä ilmoille kajahti nokian tavallinen soittoääni.hui,kuinka säikähdin!
-jenni,vastasin.
-oletko jo tulossa?äitini kysyi.
-en,olen vielä metsässä.kuinka paljon kello on?ihmettelin.
-se on jo kahtakymmentäviittä vaille yksi!äiti huudahti.
-oho,nyt lähden juoksemaan.heippa!sanoin.
-hei hei!äiti vastasi.lopetin puhelun.
-nyt juostaan titta,sanoin hätäisesti.juoksimme kokomatkan karvikseen.-vihdoin olemme perillä,sanoin titalle hengästyneenä.lähdin heti polkemaan kotiin päin.
-heippa titta,huusin vielä taakseni.
loppu.

Vastaus:

Hienosti rakennettu tarina ja opetit ihan hyvin sitä paikallaoloa. Kiva määrä myös kuvailua, hienoa Jenni! Myös loppu oli hyvin keksitty että yhtäkkiä tulikin kova kiire. Saat tästä 7 tassua, hyvä!

Nimi: essu

29.03.2014 15:57
-"Äitiiiii! Sä lupasit viedä mut tänään karvikseen! -"Höpö höpö siellä on vain muutama haukkuva piski. -"Höh mä meen sitten pyörällä. Kun saavun karvikseen Felix juoksee jalkoihini ja rupeaa puremaan lahkeitani. -"Felix! Hauska nähdä sua lähetään lenkille. -"Kisse? -"Niin? -"Saisinko lainata lilin hihnaa kun feliwillä ei ole vielä omaa?. -"tottakai saat! Laitoin Felixin valmiiksi ja lähdettiin.

10 minuuttia myöhemmin...
Olimme Felixin kanssa hyvin ystävystyneet. Päätettiin mennä koirapuistoon ensimmäisiksi kahdenkeskisiksi päiviksi. -"Vapaa. sanoin ja Felix vain tuijotti mua pää vinossa. -"Mitä se Eveliina on Felixille oikein opettanut? mietin ja päätin opettaa vapaa käskyn.

Sidon hihnan Felixille, ja irroitan sen ja sanon -"vapaa! Felix tuijottaa kuin kalkkuna mua. Kiinnitän hihnan uudelleen ja sanon -"Vapaa! Felix vain seuraa makupalaa. -"Felix sun täytyy lähtee mun luolta! Pidettiin pikku tauko ja lähdettiin juoksemaan puistossa ympäriinsä. Felix oli onnellinen seurassani ja tiesin, että felix on minulle se oikea...

26 kerta...
-"Hyvä Felix! Hyvä poika! Felix oli vihdoin oppinut sen. Miltein saman tien lähdimme karvikseen.
//Ps. Felixille siis temppuihin vapaa:) Terkkuja Scooterille;)

Vastaus:

Hauska tarina ja kirjoitit tosi kivasti miten Felix reagoi käskyysi. Hauska idea että opetat vapaa- käskyn ;). Saat 5 tassua

Nimi: kisse

28.03.2014 22:33
Viikkohaaste(26.8-2.9.2012.) Päivä Ticon näkö kulmasta.

"Hau! Hau! Kisse! Olet taas täällä!" haukun kun Kisse tulee ovesta sisään. Pikkupöllerö Lili katselee Kisseä."On tuo pöllerö outo kun ei ole iloinen!" haukahtelen itsekseni. Kisse kaivaa jotain taskustaan. "Pallo! Se on pallo!" haukun hulluna. Pöllerökin huomaa pallon ja yrittää epätoivoisesti ottaa sitä. Kisse tunkee pallonsa takaisin taskuun. Seuraavaksi hän ottaakin hihnamme esille.

Kun pääsemme pihalle niin hajujen kirjo lehahtaa esille. Haistelemme ja kävelemme pitkän lenkin

Kun olemme rakkaassa koti kennelissä. Saamme molemmat minä ja pallero kupillisen ruokaa.kun olen syönyt Kisse onkin jo kadonnut...

>>Tää oli siis tarina Ticon näkö kulmasta<<

Vastaus:

Tosi hauska tarina mutta olisin kaivannut vain vähän enemmän kirjoitusta tarinaan, se jotenkin loppui hirveän nopeasti. Mutta tästä annan nyt sitten yhteensä 7 tassua koska annan 4 extraa.

Nimi: jenni

25.03.2014 19:13
ruokein titan ja käytin lenkillä.jalkani olivat kipeät,sillä olin käynyt lenkillä ja sählyä pelaamassa hallilla.huomenna olisi sählyturnaus.kokoontuisimme sählyhallille varttia vaille yhdeksän.minua jännitti,niinkuin aina turnauksia ennen.silittelin tittaa ja luin samalla kirjaa''frendejä,kundeja ja suklaasydämiä''.minula oli toinenkin kirja(''nina menee töihin'') kesken,mutta luin tuota.juoksin vähän aikaa titan kanssa,mutta sitten lähdin kotiin.

Vastaus:

Taas meni vähän töksähdellen tarina eteenpäin. Mutta kiva tarina silti. Saat 2 tassua

Nimi: jenni

24.03.2014 21:29
menin heti titan luo,kun olin tullut koulusta.annoin ruuan,ja käytin lenkillä sitä.koetimme muutamia entisiä temppuja.ne onnistuivat hienosti. -hyvä titta!kehuin sitä.silitin sitä ja menin tekemään läksyt.en pystynyt keskittymään.olin iloinen,vaikka ei ollut syytä.se kai johtui auringosta ja keväästä,tai titasta.tai jostain muusta.menin uudelleen titan luo.kävimme iidan luona.-kohta ei tarvitse käydä tuolla,ajattelin kun kävelimme koulun ohi.menimme vielä koirapuistoon.heittelin hajamielisenä palloa,kun kuuntelin lintujen viserrystä.haaveilin kesästä,lämmöstä ja lomasta,mutta titta keskeytti minut haukullaan.vierestämme juoksi rusakko tai metsäjänis,ja sillä oli ruskea turkki.eihän nyt ollutkaan enää lunta,johon se voisi maastoutua.titta hyppeli ja veti narua.käskin sitä lopettamaan ja se lopettikin melkein heti.-hyvä tyttö,ihana söpöliini,lepertelin hassulla äänellä titalle.-miksi aina puhuin tuolla tavalla koirille,mietein.vein titan takaisin ja lähdin kotiin.jos kävisin vaikka suihkussa ja koettaisin sitten keskittyä läksyihin.

Vastaus:

Teitte tosi kivoja asioita, mutta olisit voinut taas kertoa enemmän niistä, tarina jotenkin sinkoili asiasta toiseen ja se oli vähän sekava. Lisäksi kappaleenjako olisi ollut hyvä kuten näin.

Toisaalta sinulta löytyy tosi kivasti ideoita, mutta yritä vain kirjoittaa hieman elävämmin. Saat tästä 4 tassua.

©2019 Virtuaalikennel Karvakuonon - suntuubi.com